Kokkolan ryhmänäyttely 20.8.

Sillä välin, kun Emma ja Iita agiliitivät Hyvinkäällä, oli Iitan poika Töpö (Puksipuun Jolly Dragon) ollut komeana. Töpö sai viimeisen sertin ja näin saavutti FI MVA eli suomen muotovalion arvon. Aivan mahtavaa!

Iitan poika Töpö on nyt suomen muotovalio. Kuva Tiina Pulkkinen.

Hyvinkään agikisat 20.8.

Lauantaina 20.8 oli meidän ”kotihallissa” kisat, joten sinne siis suuntasimme Mikon ja koirien kanssa. Iitakin pääsi pitkästä aikaa kisaamaan, kun juoksut oli nyt taas juostu. Tuomarina oli meille ennestään tuntematon Salme Mujunen. Salme olikin loppujen lopuksi oikein leppoisa. Ihanneaika hänellä on kuulema aika usein 60s ja niin oli tällänenkin kertaa agilityradoilla.

Minä ja Emma startattiin ensin. Rata meni muuten kivasti, mutta lopussa mun ohjaussuunnitelma petti. Se ei onneksi haitannut, vaan ehdimme maaliin ihanneajan puitteissa ja vieläpä virheettömästi. Sehän siis tarkoitti, että LUVA + SERT ja siirtolippu kakkosluokkaan. WOW!! Lopulta sijoituttiin viidenneksi, mutta sijalle ihan sama. Tästä johtuen meillä jatkui kisat vasta illalla.

Emma sai ensimmäisen agility sertifikaatin!

Mikko ja Iita starttasivat meidän jälkeen ja minulla putosi kivi sydämeltä, kun Iita suoritti alussa olleen renkaan puhtaasti. Hieman koira liukasteli uudella nurmella, kun oli ihan älyttömän kiire mutta hienosti meni muuten. Mikon ohjaus toimi myös loppuradalla ja siitä palkintona oli ensimmäinen LUVA ja kolmas sija. JEE!! Iita sai pedigreen herkkuja palkinnoksi kuin myös ruusukkeen. Sitten olikin aika Mikon lähteä uuteen rataantutustumiseen. B rata oli pienin muutoksin A rata toiseen suuntaan. Iita lähti vauhdikkaasti, matkalla jopa Mikkoa komentaen. Ohjauskuviot toimivat, Mikko ja Iita tulivat maaliin ihanneajassa ja ilman virheitä. Iitan kisakirja sai toisen LUVA merkinnän. Loppujen lopuksi he olivat taas palkinnoilla ja sijalla kolme. Lisää herkkuja kotia kannettavaksi. :) Kolmas rata oli sitten hyppäri ja vaikka olisi LUVA tullut niin sitä ei olisi laskettu luokanvaihtoon oikeuttavaksi tulokseksi. Harmiksi vain rata loppui ennen kuin ehti kunnolla alkaa. Mikko ohjasi Iitan hyppäämään renkaan välistä ja leikki loppui sitten siihen. Taisi muutenkin olla jo takki tyhjä, kun kisat olivat saaneet unelma alun tupla-nollan merkeissä.

Mikko ja Iita kolmansia!

Iita kaksi kertaa kolmas ja kaksi LUVAa.

Mulle ja Emmalle vaihtui sitten tuomari, sillä kakkosluokan radat tuomaroi Henri Luomala. Mulla oli ihan kamalasti perhosia vatsassa ennen rataantutustumista kuten myös juuri ennen meidän suoritusta. Rata ei ollut paha, se olisi täysin ollut suoritettavissa virheettömästi, mutta… Mä tein yhden löysän käännöksen, Emma merkkaa putken ja putkihullu koira menee sinne ja vielä toisenkin kerran. :) Onneksi yleisöllä oli hauskaa. Tämä tarkoitti meille HYLlyä mutta rata suoritettiin loppuun asti. Lopuksi oli vielä hyppäri ja tuomari oli keksinyt pahoja kurveja. Nämä kohdat me suoritettiin kunnialla mutta sitten ihan perus hypyltä tuli kielto eli 5rv ja jonkin verran yliaikaa. Mutta hyvä mieli jäi, vaikka pelotti ollaankohan me ollenkaan valmiita kakkosiin.

Videot löytyy agilitytuloksista.

Joensuun viikonloppu 13.-14.8.

Emma ja Iita oli ilmoitettu Joensuun näyttelyihin ihan vain sen takia, että samalla reissulla pääsimme pitkästä, pitkästä aikaa Lehmoon kyläilemään. Siellä kun asuu Emman ja Iitan isä-pappa Nero ja Iitan paras remuamiskaveri Luca. Tietenkin meistä ihmisistä oli kiva päästä tervehtimään Annen perhettä.

Perjantaina startattiin täältä Keravalta kohti Joensuuta ihan hyvissä ajoin. Suunnitelma oli ajaa Mikkelin, Juvan ja Varkauden kautta Lehmoon, mutta suunnitelma petti. :) Kauheat ruuhkat alkoivat jo ennen Mikkeliä, joten päätimme harrastaa Suomi-matkailua ja ajoimmekin Pieksämäen kautta. Ei hullumpi ratkaisu, koska sillä reitillä ei sitten juuri ollutkaan muita kuin me. :)

Lauantaina oli KV näyttely ja tuomarina suomalainen Esko Nummijärvi. Odotukset eivät olleet korkealla, sillä meidän koirat eivät ole juuri suomalaisilla tuomareilla pärjänneet. Tuomari oli sinällään erikoinen, että hän ei koiria nostattanut pöydälle saatikka seisottanut ollenkaan. Koira ja esittäjä juoksivat koko ajan kehää ympäri ja siinä samalla tuomari saneli arvostelun ja selitti yleisölle miksi tykkää/ei tykkää juuri tästä koirasta. Iita sai ERI:n muttei SA:ta. Siihen olen erittäin tyytyväinen. Emma sai myös ERI:n kuten myös SA:n mutta hävisi valioluokassa toiselle nartulle. Emma oli tuomarin mielestä liian lyhyt. :) Loppujen lopuksi Emma oli PN3 kera vara-CACIB:n.

Sunnuntaina oli kaikkien rotujen näyttely ja tuomarina romanialainen herra. Ylläri, ylläri… Tää mies antoi lähes kaikille ERI:n ja SA:n, niin saivat myös meidän tytöt. Iita ei sijoittunut parasnarttukehässä minun esittämänä. Emma pääsi Annen kanssa ravaamaan ja olipas ihana nähdä miten iloisesti ja reippaasti Emma menee kehässä. Anne esitti Emman PN2:ksi. Kiitos Anne siitä. Edelle meni toinen Puksipuun kasvatti veteraani-mummukka ”Helmi”.

Iita sai ERI:n ja SA:n.

Emma sai ERI:n ja SA:n ja loppujen lopuksi PN2.

Näyttelyiden jälkeen oli kiva rentoutua kodinomaisessa ympäristössä. Koirat olivat kuin kotonaan ja ulkona oli tilaa leikkiä. Emma pääsi isukkinsa kanssa pihalle nautiskelemaan ja Iita taas Lucan kanssa juoksemaan. Mitäpä muuta onnistuneelta viikonlopulta voisi toivoa?

Emma ja Nero nauttii ulkoilusta.

Älypäät Luca ja Iita.